Mitä on todellisuus? Yksinkertaisesti ajateltuna se on kaikkea sitä, mitä voimme kokea viiden aistimme avulla. Havainnoimme ympäristöämme, saamme aistiemme kautta informaatiota, käsittelemme ja tulkitsemme sitä. Tulkintamme puolestaan muodostavat käsityksemme todellisuudesta.
Jo pelkästään aistihavaintoihin perustuvan määritelmän mukaan voimme päätellä, että todellisuus on subjektiivista. Aisteilla on omat rajoitteensa: esimerkiksi koiraan verrattuna ihmisen hajuaisti on mitätön. Aistien kautta saadun informaation käsittelyyn vaikuttavat muun muassa tunteet, kognitiiviset vinoumat ja defenssimekanismit. Osa saamastamme informaatiosta on virheellistä ja monet asiat jäävät meiltä pimentoon. Mutta vaikka emme olisi kokeneet tai kuulleet jostakin asiasta, se ei tarkoita, ettei se olisi todellista.
Emme näe objektiivista todellisuutta, vaan näkemämme todellisuus määrittyy kokemustemme ja tietojemme perusteella. Ollessamme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa muodostamme jaettua todellisuutta. On toki olemassa myös esimerkiksi tieteellisesti todistettuja faktoja, joita voimme näytön valossa kaikki pitää tosina. Jätetään ne kuitenkin tämän tekstin ulkopuolelle.
Elämme kaikki omissa kuplissamme
Todellisuuden subjektiivisuutta voi hahmottaa kuplavertauksen kautta. Elämme kaikki omissa näkymättömissä kuplissamme, joiden läpi tarkastelemme ja tulkitsemme maailmaa. Kupla muodostuu lukuisista eri tekijöistä, kuten geneettisistä taipumuksista, emootioista, ajatuksista, elämän varrella kertyneistä kokemuksista, uskomuksista, sosiaalisista normeista, kulttuurista, oppimistamme asioista, kasvatuksesta, ennakkoluuloista ja niin edelleen. Kupla toimii ikään kuin filtterinä sille, mihin kiinnitämme huomiomme, miten käsittelemme, tulkitsemme ja ymmärrämme asioita, miten ajattelemme ja miten toimimme.
Meillä ihmisillä on taipumus pitää oman kuplamme läpi näkemäämme subjektiivista todellisuutta sinä “oikeana” todellisuutena. Vaikka oma kokemuksemme on meille henkilökohtaisesti täyttä totta, meistä kukaan ei kuitenkaan voi väittää näkevänsä todellisuutta täysin objektiivisesti. Kaksi ihmistä voi siis kokea täsmälleen saman tapahtuman samaan aikaan samassa paikassa, mutta heidän käsityksensä tapahtumasta on yksilöllinen. Kumpikaan heistä ei ole oikeassa, mutta ei myöskään väärässä.
Käsitellään seuraavaksi kuplaa muutaman esimerkin kautta. Kuvittele, että olet ollut opiskelijabileissä ja tehnyt humalassa jotakin tyhmää. Koet tapahtuneesta suurta häpeää. Vastaavaa on tapahtunut elämässäsi aiemminkin ja tällöin yksi ystävistäsi on reagoinut toimintaasi syyllistävästi. Kokemasi häpeän sekä kaverisi aiemman reaktion takia pidät totena, että kaikki tietävät teostasi ja ajattelevat sinusta jotakin pahaa sen takia. Tämä voi jopa saada sinut välttelemään samoissa bileissä olleita tuttujasi. Olet siis tarkastellut tilannetta oman kuplasi läpi, muodostanut emootioidesi ja aiempien kokemustesi perusteella käsityksen muiden ihmisten käsityksistä, ja mukauttanut omaa toimintaasi sen mukaan. Kyse on kuitenkin sinun käsityksistäsi, ei muiden ihmisten todellisista käsityksistä. Ellet sitten osaa lukea ajatuksia.
Laajemman skaalan esimerkkeinä toimivat valtiot, kulttuurit ja uskonnot. Lähi-idässä sodat ovat osa arkista todellisuutta, kun taas Suomen nuoret sukupolvet eivät pysty edes kuvittelemaan vastaavaa tilannetta omaan todellisuuteensa. 2,4 miljardia ihmistä pitää kristinuskoa totuutena ja samaan aikaan 1,05 miljardia hindulaista uskoo muun muassa lukemattomaan määrään persoonallisia jumalia. Eri uskontojen edustajat pitävät omaa uskontoaan todellisuutena, mutta miten yksittäinen uskonto voisi olla ainoa oikea totuus? Entä jos jokaisessa on ripaus totuutta - tai sitten ei missään?
Ymmärryksestä oman todellisuuden muokkaamiseen
Ehkä osalle teistä lukijoista ajatus todellisuuden subjektiivisuudesta on tuttua kauraa, osalle taas uudenlainen näkökulma. Olit sitten pohtinut aihetta aiemmin tai et, ajatuksen syvällinen ymmärtäminen ja sisäistäminen on tärkeää. Miksi? Koska tämä sisäistetty ajatus on perusta itsen, muiden ihmisten ja koko maailman ymmärtämiselle.
Minän tasolla todellisuuden subjektiivisuuden ymmärtäminen auttaa reflektoimaan omaa toimintaa. Jos todellisuutesi näyttää tietynlaiselta, mitä se kertoo sinusta? Millaisista asioista sinun kuplasi koostuu? Onko todellisuutesi sellainen kuin haluaisit sen olevan?
Ymmärrys auttaa myös kyseenalaistamaan omia näkemyksiä sekä avartamaan omaa mieltä. Erilaisten näkökulmien, maailmankatsomusten ja ajatusten ymmärtäminen helpottuu ja oppiminen nopeutuu. Uudet näkökulmat ja laajempi ajattelu puolestaan voivat auttaa muuttamaan suhtautumista negatiivisiin tai haasteellisiin asioihin ja sen myötä edistää hyvinvointia.
Kun ymmärrät jokaisen elävän omassa kuplassaan, erilaisten näkökulmien hyväksyminen ja arviointi helpottuu. Ajan myötä voi oppia myös tunnistamaan muiden ihmisten todellisuuskäsityksiin vaikuttavia asioita ja syitä niiden taustalla. Tämä puolestaan kasvattaa muun muassa empatiakykyä.
Mikä kuitenkin tärkeintä, sisäistäminen ja tiedostaminen aloittaa muutoksen. Oman kuplan sisältöä, kuten haitallisia uskomuksia tai rajoittavia sosiaalisia normeja, voi tunnistaa ja purkaa sekä omia käsityksiä voi muokata. Omaa kuplaa voi laajentaa katsomalla omia aistihavaintoja pidemmälle, pyrkimällä avoimeen ja vastaanottavaiseen asenteeseen etenkin erilaisissa ympäristöissä ollessa, sekä muuttamalla omaa sisäistä puhetta. Jokainen meistä voi siis muokata ja luoda omaa todellisuuttaan.
Kolmiosaisen blogisarjan seuraavassa osassa sukellamme syvemmälle kuplien rakenteisiin ja ennen kaikkea siihen, miten omaa kuplaa voi lähteä muokkaamaan ja purkamaan. Viimeinen osa vie meidät pohtimaan, kuinka oman kuplan laajentaminen tai rikkominen voi kääntää koko elämän päälaelleen.
Tekstin takaa löytyy kaksi tietoisuusnavigaattoria ja itsensä kehittäjää. Katarina Mustonen on markkinointitoimisto Byway Communicationsin luova johtaja ja perustaja sekä muutaman vuoden takainen JES:n hallituslainen ja Spotlight-tiimiläinen. Tekstin sisältöä on ollut suunnittelemassa myös markkinoinnin opiskelija ja nykyisen tiimimme yrityssuhdevastaava Joonas Rämö. Mikäli tekstin teema resonoi ja haluat vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia aiheen tiimoilta, laita rohkeasti viestiä Katarinalle (+358400572126) tai Joonakselle (+358400269664).