Search
  • Spotlight 2019

Jokainen näkee meidät eri tavalla – kuka minä sitten oikeasti olen?

Updated: Mar 4, 2019


”If you could see yourself the way that others do, you’d wish you were as beautiful as you.” – Jon Bon Jovi


Noin kuukausi sitten yllättäen menehtynyt suomalainen mäkihyppääjämenestys Matti Nykänen oli henkilö, joka herätti elinaikanaan paljon eriäviä tunteita ja jakoi mielipiteitä ihmisten kesken. Vanhemmille ihmisille hän näyttäytyi varmasti suurena ja menestyneenä urheilusankarina, nuoremmille ehkä entisenä urheilijana, joka päätyi jatkamaan uraansa viihdemaailmassa. Jotkut saattoivat nähdä hänet pahoinpitelystä tuomittuna juoppona. Läheisilleen Matti näyttäytyi varmasti täysin erilaisena; rakastettavana ja tärkeänä ihmisenä. Kaikilla meillä on siis jonkinlainen käsitys hänestä – niin kuin myös muilla ihmisillä on meistä itsestämme.


Mieti hetki, millaisena Matin tilanne näyttäytyy omassa elämässäsi. Mitä kaikkia rooleja sinulla itselläsi on? Oletko sisko, veli, lapsi tai vanhempi? Oletko ehkä kumppani, ystävä, treenikaveri tai vain hyvän päivän tuttava? Todennäköisesti löydät elämästäsi useita eri rooleja ja ne saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Lisäksi mieti, mitä kaikkea merkitset eri ihmisille ja miten merkityksellisyytesi riippuu eri rooleistasi. Toisille voit olla se kaikista tärkein tyyppi heidän elämässään, kun taas jollekin toiselle saatat olla vähemmän merkityksellinen – kumpikaan edellä mainituista ei kuitenkaan ole toistaan huonompi, päinvastoin, ihminen tarvitsee erilaisia rooleja ja suhteita elämäänsä. Yhtälailla sekä syvempiä, että pintapuoleisempia suhteita.


On mielenkiintoista, ja ehkä jopa hieman pelottavaakin ajatella, että et ole kenellekään sama ihminen, kuin mitä olet jollekin toiselle. Tätä pohtivat myös bloggaajat Linda ja Alexa Nonsense-podcastissaan keskustellessaan ikääntymisestä ja ihmissuhteista. Alexan sanoin: ”Sä et oo sama ihminen sun vanhemmille, kuin mitä sä oot sun kumppanille. Sä et oo sama ihminen mulle, kun mitä sä oot sun pikkuveljelle… Etkä sä myöskään ole sama ihminen itsellesi”.


Tämä saa ajattelemaan, että kuka sitä sitten oikeastaan onkaan? Eikö sitä olekaan sellainen, millaiseksi kuvittelee itsensä? Itseään pitäisikin onnistua katsomaan välillä myös toisella tavalla, ei pelkästään omien kriittisten lasien läpi. Miten mielenkiintoista olisikaan olla esimerkiksi päivän ajan joku muu, jotta voisi nähdä itsensä toisen ihmisen silmin?


Tästä eteenpäin voisikin olla hyvä tavoite ajatella omaa itseään myös muiden kautta ja pyrkiä siten olemaan ehkä jopa hieman armollisempi itselleen. Voi myös ajatella, että jos joku ajattelee sinusta negatiivisesti, se ei millään tavalla tarkoita, että näyttäytyisit jollekin toiselle henkilölle samalla tavalla. Se on itse asiassa aika lohdullista, sillä näin ajateltuna kenenkään yksittäisen henkilön mielipide ei määritä sinua tai sitä, millainen olet muiden silmissä.


”Et ole kenellekään sama ihminen, kuin mitä olet jollekin toiselle”

Ihmisillä on myös tiedostamattaan tapana perustaa minä-kuvansa omien uskomustensa varaan. Tätä pohtii myös mentaalivalmentaja Jaana Hautala blogikirjoituksessaan; hän huomauttaa, että saatamme säilyttää jo lapsena saadut uskomuksemme läpi elämän. Hän mainitsee esimerkkinä laulamisen: ”Ehkä musiikinopettaja on sanonut, että laulat nuotin vierestä niin, että vielä tänä päivänäkin jätät laulamatta sukujuhlissa.” Omia uskomuksia saattaakin olla vaikea huomata, ellei niihin kiinnitä tietoisesti erikseen huomiota. Hautala esittääkin blogissaan lukijalle kysymyksen: “Minkälaista tarinaa sinä kerrot tänään itsellesi?”

Kaikista tärkeimpänä asiana voisi nähdä sen, että kuinka samanlaisena näet itsesi muiden ympärilläsi olevien ihmisten kanssa. Lähtökohtaisesti kaikki läheisesi toivovat sinulle hyvää ja he myös todennäköisesti näkevät sinut positiivisemmassa valossa kuin sinä itse – miksi omaa ajattelua ei itsestään sitten yrittäisi muuttaa positiivisempaan suuntaan? Ja niin kuin videobloggaaja Mmiisas:kin uudella videollaan mainitsee: ”Sä oot sun itsesi paras kaveri. Haluaako parasta kaveria satuttaa, haluaako sille puhua rumasti, haluaako sitä kohdella huonosti? No ei tietenkään. Paras kaveri on tosi rakas ja sille haluaa vaan kaikkea hyvää. Niin pitää ajatella myös itsestä.” Itsetunto ei siis ole luonteenpiirre – se on taito, jota voi kehittää.

289 views
  • White Facebook Icon
  • White Instagram Icon
  • White LinkedIn Icon

SPOTLIGHT JYVÄSKYLÄ

OTA YHTEYTTÄ:

Projektipäällikkö Janica Järvinen

janica.jarvinen@spotlightjkl.fi

© Jyväskylä Entrepreneurship Society 2018