Stressi – se on asia, jonka kokeminen tuntuu olevan tänä päivänä arkipäivää lähes jokaiselle meistä. On siis enemmänkin sääntö kuin poikkeus kokea stressiä jostakin, mutta mistä tämä johtuu? Miksi yleisesti negatiivisena asiana pidetty tekijä koetaan nykyään niin tavallisena? Etenkin opiskelijoiden keskuudessa koulustressi ei näytä helpottavan, päinvastoin – tähän tilanteeseen olisikin pian hyvä saada muutos.
Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietettiin edellisen viikon torstaina 24.5. ja sen ympärille on kehitetty kampanja nimeltä #ruuhkakevät. Kampanja keskittyy vahvasti stressin ympärille ja sen tiedostamiseen, sekä mielen hyvinvoinnin edistämiseen arjessa. Aihe on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja lisäksi se koskettaa varmasti lähes jokaista opiskelijaa. Yleisestikin stressin määrä on lisääntynyt erittäin paljon; kolmasosa ihmisistä kokee runsaasti tai erittäin runsaasti stressiä, mikä tuntuu todella suurelta määrältä.
Opiskelijoiden suuri stressin määrä ei kuitenkaan vaikuta kovin yllättävältä, kun pohtii laajemmin sitä, mitä kaikkia muutoksia opiskelun ja sen aloituksen ympärille kasaantuu; uuteen kaupunkiin muuttaminen, etäisyys perheeseen ja vanhoihin kavereihin kasvaa, uusia tuttavuuksia tulee yhtäkkiä runsain määrin, opinnoissa on menestyttävä ja lisäksi halutaan ehkä löytää työpaikka tai parisuhde – lista on siis lähes loputon. Tämän kaiken hallitseminen ei ole välttämättä kaikista sosiaalisimmalle ja rennoimmalle tyypillekään helppoa, saati sitten tilanteessa, jossa opiskelija ei olekaan luonnostaan niin ulospäinsuuntautunut. Olisikin tärkeä muistaa, että kaikki kamppailevat samojen asioiden kanssa ainakin alkuun, eivätkä suuret muutokset ole kenellekään helppoja.
Mielenterveysongelmat ovat yleisestikin olleet nuorten aikuisten keskuudessa vahvassa kasvussa; 2000-luvun alusta alkaen masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden määrä on kaksinkertaistunut. Mielenterveysongelmien määrä ilmenee myös siinä, että 40%:lla nuorista aikuisista on ollut vähintään yksi mielenterveyshäiriö ja 15%:lla häiriö on ajankohtainen – puhutaan siis jo todella merkittävistä luvuista. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin nähdä mielenterveysongelmien leimaavuuden vähentyminen; mielenterveysongelmista puhutaan huomattavasti aiempaa enemmän ja esimerkiksi useat vaikuttajat ovat puhuneet avoimesti ahdistuneisuudestaan ja paniikkihäiriöstään.
Yhteiskunnan puolesta lisääntyviin mielenterveysongelmiin puuttuminen on jo hyvällä mallilla, mutta nyt olisikin tärkeä keskittyä siihen, miten mielenterveysongelmien määrän kasvua voitaisiin hillitä sekä siihen, että kaikille näiden asioiden kanssa kamppaileville olisi saatavilla tarvittavaa apua. Jokaisen olisi myös hyvä säännöllisesti kysyä itseltään, tuntuuko oma jaksaminen riittävältä ja luovuttava ”ei se minun kohdalleni koskaan osu” -ajattelusta – on yllättävän helppoa vähätellä omia tuntemuksiaan ja avunhakemista. Kliseisenä, mutta erittäin tärkeänä loppumuistutuksena on se, että koskaan ei voi tietää, mitä joku toinen henkilö käy sillä hetkellä läpi. Muistetaan siis huolehtia itsemme lisäksi myös toisistamme. <3
Lisätietoa aiheesta löydät seuraavien linkkien takaa: