Murrosajan aallokko käy korkeana ja kiivastahtisesti. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota, soteromahdus, energiakriisi ja Yhdysvaltojen painajaismainen aborttilinjaus. Minne pitäisi omaa katsettaan kääntää, jos tavoittelee mielenrauhaa, kasvua ja merkityksellisyyden kokemuksia? Jo WTC:n kaksoistorni-iskun jälkeen oli nähtävissä jotain, jonka toistumista voi nytkin odottaa. Monet rynnistivät kauppoihin ostaen kaikenlaista varautumiseen tarvittavaa hiilitableteista bunkkerirakennustarpeisiin ja toiset taas hakeutuivat eskapistisesti pelien, realitysarjojen ja bileympäristöjen vietäväksi. Muodissa kahtiajakoisuus tiivistyi: suosiota saavuttivat toisaalta valmiutta korostavat reisitaskuhousut ja toisaalta värikkäät pastellisävyt pallokuoseineen. Kumpaa tietä nyt pitäisi kulkea? Suositukseni – ei kumpaakaan. Nyt kannattaa katsoa savun ja sumun läpi, ohi ja kauemmaksi.
Hajoaminen on murrosaikaan kiinteästi kuuluva ilmiö ja monenlaiset instituutiot osoittavat nyt hajoamisen merkkejä. Hajoamista ei pidä säikähtää tai pelätä, vaan seuraavan ajan järjestelmille yksinkertaisesti syntyy tilaa ja tilausta. Hajoaminen on kutsu rakentamaan, muokkaamaan ja käyttämään valtaa. Se on kutsu sinun sukupolvellesi. Se on kutsu, jota kaikki sukupolvet eivät saa eikä se ole koskaan aiemmin ollut niin kiehtova kuin nyt. Teknologinen maturiteetti tarkoittaa tässä ajassa sitä, että yksi tai muutama ihminen voi kasvattaa tuottavuuttaan ja vaikuttavuuttaan jopa huimiin mittasuhteisiin. Haasteenasi on tunnistaa millaista yhteiskuntaa, kaupunkia, kylää tai sovellusta haluat käyttää ja luoda. Toisin kuin aiemmat sukupolvet, aloita makrosta ja etene kohti mikroa. Makrotason näkökulma on monelle meistä haastava, sillä sitä ei opita koulussa.
Todennäköisesti olet jo huomaamattasi oppinut miten tehdä nöyrästi kuukausipalkattua työtä, jotta voit jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Kukaan ei ole opettanut miten edetä kolmikymppiseksi niin, että olet jo silloin taloudellisesti itsenäinen. Suomessa jokaisen peruskoulunsa päättäneen dna:ssa itää jo semi-vaikea kuukausipalkka-addiktio. Haluatko todella suunnata samaan rakennukseen ja samalle työpisteelle viikosta ja vuodesta toiseen silti toivoen, että jotain suurta ja merkityksellistä syntyisi?
Mihin kannattaa panostaa, jos ei halua ikuisen maanantain toimistotyötä tai jäykkälavettista kuukausipalkkakuria? Ihan aluksi, hanki mentori. Tarvitset isomman kuvan nopeammin kuin aiemmat sukupolvet, jos haluat olla rakentamassa uutta. Aikaan sopiva mentori avaa pelikenttäymmärrystäsi ja parhaimmillaan osoittaa, missä aikakauden sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tilaus kohtaa oman merkityksellisyysetsintäsi. Hakeudu kaksisuuntaiseen mentorointisuhteeseen, jossa jatkuvasti myös itse ilmaiset pyrkimyksiäsi ja tavoitteitasi sekä niiden syitä. Ylipäätään hakeudu keskusteluihin, joiden aiheet inspiroivat aidosti. Vuorovaikutuksellinen kehittely tuottaa keskimäärin parempia tuloksia kuin suurten ideoiden metsästys ylhäisessä vaikkakin laadukkaassa yksinäisyydessä. Hakeudu isojen ajatusten liepeille, ne ovat harvinaisia – ja sitäkin arvokkaampia.
Ilkka Halava
CEO, CBC, Futurist, Foresight Coach |ilkkahalava.fi
