Oletko koskaan jännittänyt kurssiesitelmän pitämistä tai vaikkapa työhaastattelua? Jos vastasit kyllä, kuulut enemmistöön: esiintymisjännitys on monelle tuttu asia eri tilanteista. Mistä esiintymispelko kumpuaa ja miten sen voi luotsata varmuudeksi?
Esiintyminen eri tilanteissa on periaatteessa melko yksinkertaista: teoriassa puhut muille ihmisille, ja he kuuntelevat. Kuitenkin autonominen hermostomme reagoi vaativaan tilanteeseen erittäen samalla adrenaliinia. Tällä on monia fyysisiä seurauksia, kuten käsien vapina ja hikoilu. Miksi me reagoimme siis näin? Muun muassa tätä kävimme läpi Spotlightin vuoden ensimmäisessä Kipinäverstaassa, jossa yhteistyössä Kasvu Openin kanssa taioimme esiintymisen ja tarinankerronnan teemoja. Kipinäverstaat ovat Spotlightin sivutapahtumia, jotka valmistelevat meitä Spotlightin 24.10 järjestettävää päätapahtumaa varten. Vuoden mittaa järjestettävissä Kipinverstaissa tutustumme Spotlightin pääteemoihin rennon ja oppivat ilmapiirin kautta. Parhaiten tulevista Kipinäverstaista saat tiedon Spotlightin Facebook-sivuilta tai Instagram-tiliä seuraamalla.
Yhtä selkeää syytä esiintymisjännitykseen ei ole, mutta yksi on varmaa: esiintymistä jännittää valtaosa ihmisistä ainakin joissain tilanteissa, vaikka se ei ulospäin näkyisikään. Tässä siis ensimmäinen ohje: muut eivät välttämättä huomaa edes jännitystäsi, joten älä “jännitä jännittämistäsi”. Suuri osa esiintymispelon syistä on sosiaalisia. Mitä minusta ajatellaan? Saanko sanomani läpi? Vaikka jännitystä ei kannata turhaan jännittää, kannattaa esiintymistä kuitenkin harjoitella, sillä joudumme läpi elämämme tilanteisiin, joissa esiintymisvarmuudesta on hyötyä.
Kasvu Openilla työskentelevä Emma Varis jakoi kallisarvoisia vinkkejään esiintymiseen liittyen, jota hän on itsekin joutunut harjoittelemaan. Nappaa tästä ylös Emman vinkit jännityksen helpottamiseen:
1. Hengitä. Voit rauhoitella itseäsi tietoisesti hengittämällä rauhallisesti, ja pian huomaatkin sykkeesi tasoittuvan.
2. Osallista kuulijaa. Yleisön aktivoiminen esimerkiksi kysymyksillä tai tehtävillä on hyvä keino luoda vuorovaikutusta sekä rentouttaa ilmapiiriä.
3. Älä kompastu mokiin. Kukaan ei tiedä, miten esityksesi olisi kuulunut mennä.
4. Ole aito ja rehellinen. Voit kertoa kuulijalle tai yleisölle jännityksestäsi, tämä luo luottamusta ja rentouttaa sinua.
Tärkeänä pointtina onnistuneessa esiintymisessä Emma nostaa yleisölle välitettävän tunnelman: esiintyminen on Emman työkaverin Teemu Kankaisen sanoin energiansiirtobisnestä. Yleisö ei välttämättä muista sanasta sanaan esitystäsi, mutta yleisölle välittyvä tunne säilyy muistoissa. Osa meistä on luontaisesti hyviä tarinankertojia, mutta tarinoita voi myös opetella kertomaan. Tarinat syntyvät usein kokemuksesta, mutta eivät vaadi kilometrin pituista CV:tä. Muista, että sinä olet asiantuntija kertomassasi, luota siis siihen. Kuka muu osaisi kertoa ominaisuuksistasi paremmin työhaastattelussa, kuin sinä itse? Tai kuinka moni muu kuulija osaisi kertoa paremmin kouluprojektista, johon juuri sinä olet erikoistunut?
Esiintymispelko on usein opittu tapa, josta voi myös poisoppia. Helppoa tietä tähän ei ole, vaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen ja opettelu esiintymisessä harjoittaa. Kun esiintyminen alkaa tuntua yhä helpommalta, on resursseja kehittää enemmän myös esiintymistapaansa. Tähän Emma antoi vielä kallisarvoisen vinkin:
“Kun myyt ajatustasi tai sanomaasi kuulijalle, aloita kuulijan saamasta lisäarvosta. Ihmisiä usein kiinnostaa se, miten he itse hyötyvät jostakin asiasta. Sen kautta voi sitten kertoa muut asiat, kuten mitä teet, tai miksi teet.”
Commentaires