Oletko koskaan miettinyt, miten valmiin kaavan elämän järjestämiseen yhteiskunta meille tarjoaa?
Käymme läpi pitkän opiskeluputken, jonka jälkeen siirrymme työelämään jonkin tietyn alan osaajina. Seuraavat 40-50 vuotta teemme töitä – perinteisesti viisi päivää viikossa kahdeksasta neljään. Uralla edetään ylennyksestä ylennykseen tai vaihdetaan toiseen organisaatioon parempiin hommiin. Aina vain enemmän töitä ja haastavampia tehtäviä. Vapaa-ajasta merkittävä osa kuluu töistä palautumiseen. Viikonloput, lomat ja kymmenien vuosien päässä häämöttävä eläke ovat arjen pelastus. Joku on tainnut käyttää tästä sanaa oravanpyörä.
Menestystä mitataan perinteisesti hyvien titteleiden lisäksi materialla. Ihmiset tekevät hulluna töitä voidakseen ostaa isomman talon, uudemman puhelimen, trendikkäämmät vaatteet ja hienomman auton. Ja niitä täytyy sitten muistaa esitellä sosiaalisessa mediassa.
On helppoa antaa kaikille valmis kaava. Niin tämä yhteiskunta pyörii.
Harva ihminen osaa tai uskaltaa poiketa perinteisestä kaavasta. Se on monelle paitsi helppo, myös paras ratkaisu. Kaavaa noudattaessaan ei tarvitse lähteä kyseenalaistamaan sitä, miten muuten oman elämän voisi järjestää.
Seuraavaksi pääset lukemaan tarinan nuoresta naisesta, joka teki silti niin.
Kaikki meni juuri niin kuin piti
11 vuotta sitten Aissa Paronen aloitti johtamisen ja markkinoinnin opintonsa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Opiskeluvuodet olivat Aissan elämän parhaita vuosia, sillä valmistumisen jälkeistä tulevaisuutta ei juuri tarvinnut stressata ja ystäviä ehti tavata usein. Yritykset olivat erittäin kiinnostuneita opiskelijoista, verkostoitumistapahtumia riitti ja isot konsulttifirmat kävivät kertomassa mahtavasta arjestaan. Aissalla oli kova kiire työelämään ja hän tekikin paljon töitä opintojen ohella.
Aissa valmistui kauppatieteiden maisteriksi neljässä ja puolessa vuodessa. Vakituinen työpaikka vaikutti silloin hänen mielestään hyvältä ratkaisulta ja hän jatkoi opiskeluaikana aloittamassaan työssä mainostoimistossa. Sieltä Aissa siirtyi markkinointiviestinnän tehtäviin Suunnolle, jossa hän eteni aina Global Brand Manageriksi asti. Hän saavutti työelämässä sen pisteen, johon oli aina pyrkinyt ja josta moni muu voi vain unelmoida.
Vai menikö sittenkään?
Aissa kaipasi jatkuvasti ulkomaille matkustamaan. Kontrasti matkojen ja työelämän välillä kasvoi todella suureksi ja siksi työstressi tuntui Aissasta poikkeuksellisen voimakkaalta. Hän tajusi, ettei edessä olisi mitään helpotusta asiaan – päinvastoin. Esimiehensä työtä katsoessaan Aissa oli nähnyt, että seuraavat askeleet uralla toisivat mukanaan vain enemmän stressiä ja kaoottisuutta.
Toki eteneminen uralla olisi tuonut Aissalle lisää palkkaa. Hän kuitenkin havahtui siihen, etteivät ostetut tavarat tehneet häntä yhtään sen onnellisemmaksi. Aina oli päässä lista asioista, joita haluaisi ostaa, eikä se koskaan lyhentynyt.
Aissa halusi löytää tavan päästä ulos stressin, ylisuorittamisen ja kuluttamisen kierteestä. Perinteisen putken suorittaminen ei enää kiinnostanut, vaan hän halusi lähteä rakentamaan itsensä näköistä kaavaa elää elämää.
Ratkaisu
Matkustaminen on aina ollut Aissan juttu. Hän on viettänyt lomansa maailmalla ja miettinyt, että olisi joskus hienoa asua ulkomailla pidempään. Aissan miesystävällä oli samanlaisia haaveita. Niinpä pariskunta irtisanoutui vakituisista töistään ja hyppäsi lentokoneeseen. Maaliskuusta 2017 alkaen he ovat kiertäneet maailmaa.
Takki auki Aissa ja hänen miesystävänsä eivät maailmalle lähteneet, vaan päätöstä oli valmisteltu pitkään. Heillä oli reissua varten kasassa pesämuna sekä useita varasuunnitelmia. Molemmilla oli korkeakoulutus sekä hyvää työkokemusta, joiden ansiosta paluu normaaliin arkeen olisi tarvittaessa onnistunut.
Ainoastaan lomareissusta matkassa ei ole ollut kyse. Sekä Aissa että hänen miesystävänsä ovat nykyään maailmalta käsin työskenteleviä yrittäjiä. Aissa toimii markkinoinnin freelancerina ja kirjoittaa blogia. Ennen kaikkea kyse on siis ollut halusta löytää oma tapa asioiden tekemiseen.
Miinusta ja plussaa
– Maailmalle lähteminen ei ole ollut helppo tai ruusuinen tie. Olemme poissa perheen ja ystävien luota ja koska olemme paljon kahdestaan, toisen naama ärsyttää välillä. Nämä asiat ovat saaneet kyseenalaistamaan koko homman monta kertaa ja pohdimme jatkuvasti, miksi teemme tätä ja onko tämä vielä kivaa, Aissa kertoo.
Haasteistaan huolimatta, tai ehkä myös niiden ansiosta, matka on kasvattanut paljon. Aissa on oppinut hurjasti itsestään ja maailmasta. Erilaiset työskentelykulttuurit ja -mentaliteetit sekä ihmisten avoimuus ja luottamus ovat jääneet Aissalle erityisesti mieleen.
Entä onko sitä perinteistä kaavaa tullut ikävä?
– Tietty säännöllisesti tuleva palkka olisi kiva, kun taas yrittäjänä on välillä haastavampaa. Muuten oravanpyörään ei ole ikävä. Myöskään mitään tavaroita en ole kaivannut – niistä suurin osa myytiin lähtiessämme. En kuitenkaan sano, että en ikinä palaisi takaisin. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua, Aissa toteaa.
Kuka?
Aissa Paronen on kolmekymppinen maailmaa kiertävä markkinoinnin freelancer, kauppatieteiden maisteri, osakesäästäjä ja bloggaaja. Kurkkaa Aissan Säästöistä unelmiksi -blogiin!
Tekstin toisessa osassa pureudutaan syvemmälle oman elämän kaavaan. Miksi ihmiset eivät rakenna omaa kaavaansa vaan elävät perinteisen mallin mukaan? Entä miten omaa kaavaa voisi lähteä rakentamaan?